Art Linnakallio symposiumiin 2026 valittu neljä taiteilijaa

Kempeleen kunta on hakenut Zeniitin matkailualueelle sijoittuvaan Art Linnakallio symposiumiin taiteilijoita avoimella haulla keväällä 2025. Hakemuksensa jätti 110 taiteilijaa yli 20 eri maasta, kauimmaiset Uudesta-Seelannista, Japanista, USA:sta, Vietnamista sekä Intiasta. Kempeleen kunnanhallitus valitsi kokouksessaan 23.6.2025 neljä taiteilijaa toteuttamaan taideteoksia ainutlaatuiseen kalliojärviympäristöön.

Symposiumin taiteilijat ovat Timo Aho,​ Maurice Meewisse,​ Chris Petersson sekä Creative duo Marharyta Zhurunova and Bohdan Lokatyr.

Timo Aho (s. 1980, Suomi) on kuvanveistoon, installaatioihin ja paikkasidonnaiseen taiteeseen keskittyvä taiteilija. Hän käyttää teoksissaan monipuolisesti materiaaleja ja medioita, mukaan lukien valoa, ilmaa ja ääntä. Ahon taide tarkastelee ympäristöämme yhteiskunnallisten rakenteiden ja uskomusjärjestelmien kautta, liikkuen todellisuuden ja fiktion rajapinnalla hienovaraisin elein.

Aho on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta ja suorittanut kandidaatin tutkinnon Glasgow School of Artissa. Hän tekee yhteistyötä myös muiden taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa. Ahon teoksia on esitetty Suomessa vuodesta 2012 ja kansainvälisesti muun muassa Ars Electronicassa, Miami Art Weekillä, Lontoon Royal Academy of Artsissa ja Turun WAMissa. Hänen pysyvä julkinen teoksensa valmistui Keravan Kanniston kiertoliittymään kesäkuussa 2022.

Timo Aho: Lines (57° 59’N, 7° 16’W) : Teos tarjoaa visuaalisen referenssin tulevasta
merenpinnan noususta.

Maurice Meewisse (s. 1978, Alankomaat) on kontekstuaaliseen taiteeseen keskittyvä taiteilija, jonka työskentelyä ohjaa kiinnostus siihen, miten ihmiset kokevat ja jäsentävät ympäristöään. Hän hyödyntää fyysistä työtä, toistoa ja suurten materiaalimäärien liikuttamista keinona muokata tilaa ja luoda uusia merkityksiä. Meewissen teokset rakentuvat usein yksinkertaisista eleistä tai toiminnoista, jotka saavat voimansa ympäristön ja tilanteen erityispiirteistä.

Meewisse on valmistunut Willem de Kooning -akatemiasta (2003) ja suorittanut jatko-opintoja a.pass-ohjelmassa Brysselissä. Hän toimii myös kuraattorina ja fasilitaattorina, ja hänen työssään korostuu yhteistyö ja tilan tarjoaminen muille. Hänen teoksiaan on esitetty muun muassa Rotterdamissa, Venäjällä ja Paltz Biennalessa. Vuonna 2024 hän toteutti Oosterbeekissä tilapäisen muistomerkin ”Rustplaats”, joka koostui yli 300 jakkarasta ja ääniteoksesta.

Maurice Meewisse: Prospecting: turpeenotto, virkistysreitit ja villieläinten polut innoittivat taiteilijaa muotoilemaan labyrintin.

Chris Peterson (s. 1976, De Bilt, Alankomaat) on hollantilais-brittiläinen kuvanveistäjä, joka tunnetaan suurikokoisista julkisista veistoksistaan. Hänen teoksensa käsittelevät identiteetin ja tilan muuttuvaa luonnetta, ja ne toimivat usein maamerkkeinä kaupunki- ja maalaisympäristöissä. Petersonin veistokset kutsuvat katsojaa pohtimaan, miten tila muovaa ihmistä – ja miten ihminen muovaa tilaa.

Peterson käyttää töissään materiaaleja kuten betonia, kiveä ja pronssia, ja hänen monumentaaliset teoksensa voivat painaa kymmeniä tonneja. Esimerkiksi teos To Look Beyond Our Confinements on kuusimetrinen ja painaa noin 50 tonnia. Hänen veistoksiaan on esillä eri puolilla maailmaa, muun muassa Etelä-Koreassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja useissa Euroopan maissa.

Peterson työskentelee kansainvälisesti eri studioissa Alankomaissa, Ruotsissa, Italiassa ja Kiinassa. Hän tekee yhteistyötä maisema-arkkitehtien, kaupunkisuunnittelijoiden ja paikallisyhteisöjen kanssa. Vuonna 2014 hänet valittiin Royal Society of Sculptorsin jäseneksi (FRSS), tunnustuksena hänen merkittävästä panoksestaan kuvanveistoon.

Kuvan veistoksessa Chris Petersson on luonut pienen, suojaisan tilan suuren kivimäisen massan sisälle. 

Marharyta Zhurunova (s. 1994, Vinnytsia) ja Bohdan Lokatyr (s. 1993, Lviv) ovat ukrainalainen taiteilijapari, joka on työskennellyt yhdessä vuodesta 2015. Heidän taiteellinen yhteistyönsä sai alkunsa talvisessa Mythogenesis-maa­taidefestivaalissa. Molemmat ovat valmistuneet Ukrainan painotaideakatemiasta kirja- ja taidegrafiikan linjalta vuonna 2018.

Zhurunovan ja Lokatyrin työskentely liikkuu ympäristötaiteen, maa­taiteen, installaatioiden ja grafiikan alueilla. Heidän teoksensa tutkivat ihmisen ja maiseman välistä vuorovaikutusta – erityisesti sitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmiseen ja miten ihminen jättää jälkensä maisemaan. Vuoden 2022 jälkeen heidän työnsä ovat käsitelleet yhä enemmän sodan vaikutuksia ja kollektiivista muistia. He ovat osallistuneet useisiin näyttelyihin ja biennaaleihin, kuten M17 Sculpture Prize -näyttelyyn Kiovassa, ja heidät on palkittu Ukrainan presidentin apurahalla nuorille taiteilijoille. Heidän teoksensa yhdistävät luonnonmateriaalit, symboliikan ja yhteiskunnallisen kommentaarin, ja ne ovat usein sekä visuaalisesti että sisällöllisesti voimakkaita.

 

Art Linnakallio Symposium2026 toteutetaan kahdessa osassa syksyllä 2025 ja 2026. Taitelijat tulevat tänä vuonna elo-syyskuussa tutustumaan Zeniittiin ja taideteosten sijoituspaikkoihin. Tämän jälkeen seuraa ideointivaihe, jonka taiteilijat suorittavat kotimaissaan. He palaavat Kempeleeseen elokuussa 2026, jolloin varsinaiset taideteokset työstetään Zeniitissä paikan päällä. Teokset jäävät pysyväksi osaksi Zeniitin ympäristöä kävijöiden ihmeteltäviksi. Vuoden 2026 Art Linnakallio on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.